1. Seuran yhtenäiset arvot ja tavat toimia seuran valmennuksessa
Valmennuslinjan hahmottelevat ensin vastuuvalmentaja yhdessä seuran muiden valmentajien kanssa. Sen jälkeen se lähetetään kommentoitavaksi ohjaajille, seuran johdolle, ohjausryhmien jäsenille ja heidän vanhemmilleen.
Valmennuslinjaus annetaan tiedoksi jokaiselle jäsenelle seuran www-sivuilla. Tämän lisäksi linkki lähetetään kaikille ryhmä- ja valmennustoimintaan osallistuville aikuisille, nuorille sekä heidän vanhemmilleen.
Valmennuslinjaus tarkastetaan ennen sisäkauden alkua elo-syyskuussa, jotta tarvittavat muutokset voidaan tehdä toimintaan heti ulkokauden jälkeen.
2. Seuran arvot ja seurakulttuuri
Robin Hood on espoolainen jousiammunnan harrastus- ja kilpaseura. Hood tarjoaa eri-ikäisille ampujille jousiammuntaa laajasti eri muodoissa.
Hood haluaa olla seura, johon mahtuvat harjoittelemaan harrastajat ja kilpailijat, vastakaari- ja talja-ampujat, nuoret ja ikääntyneet, taulu- ja maastoampujat. Nuoria pyritään saamaan harrastajiksi siinä kuin aikuisiakin, jousiammuntakokeilujen ja Ensinuolet-kurssien avulla.
Robin Hood on helposti lähestyttävä jousiammuntaseura, jossa lajin harrastaminen on yhteisöllistä ja edullista. Aloituskynnystä pienentävinä tekijöinä on harjoitusvuorojen rento ilmapiiri, ohjaajien tarttuva innostus lajiin sekä halu opastaa muita kiinnostuneita eteenpäin. Hood tarjoaa jäsenilleen harrastus- ja harjoittelumahdollisuuksia tarpeen mukaan. Valmennusta ja ohjausta saa tarvitessaan helposti, myös englanniksi. Myös erityisryhmät huomioidaan tarpeen mukaan.
3. Valmennuksen eettiset linjaukset
Tasa-arvoisuus niin aselajien, sukupuolien, rodun, iän ja kokemuksen suhteen. Robin Hood on sitoutunut Olympiakomitean Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelmaan sekä SJALin Vastuullisen ja eettisesti toimivan seuran pelisääntöihin. Seuran valmennuskulttuuri painottaa urheilijakeskeistä toimintakulttuuria.
4. Valmentajan polku
Seura kouluttaa ohjaajansa osittain itse, esim. alkeisvuorolle tai apuohjaajaksi Muksujen Ensinuoliin. Koulutus järjestetään tarpeen vaatiessa keväisin ja syksyisin, jotta seura saa uusia ohjaajia. Lisäksi ohjaajia koulutetaan tarpeen vaatiessa lisää sen mukaan, mitä vastuuvalmentaja näkee tarpeelliseksi.
Kun ohjaaja on toiminut alkeisvuorolla yhden kauden, voi hän hakea Suomen Jousiampujain Liiton Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksiin (VOK). Seura maksaa koulutuksen, mikäli ohjaaja aikoo jatkaa ohjaamista seuran alkeisvuoroilla tai ryhmissä.
Ohjaaja voi halutessaan hakea esim. LAT-koulutukseen (Liikunnan ammattitutkinto) ja saada harjoitusryhmän seurasta, jonka avulla tehdä koulutukseen kuuluvat näytöt. Vastuuvalmentaja ja muut valmentajat auttavat tarvittaessa.
VAT (Valmentajan ammattitutkinto) on erinomainen koulutus ammattivalmentajaksi pyrkivälle. Seura on mielellään mukana valmennusryhmän tai näytön järjestämisessä.
Valmentaja ja ohjaaja voi halutessaan hakea hallitukselta kurssilupaa ESLUn erilaisiin päivän kestäviin koulutuksiin, jos kurssi täyttää aukon hänen yleisessä valmennusosaamisessaan.
5. Valmennuksen tavoitteet
5.1 Alkeisopetus
5.1.1 Roolit
Seuran alkeisopetustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa seuran liikunnanohjaaja/vastuuvalmentaja, joka on myös vastuussa ohjaajien koulutuksesta ja työvuorolistasta. Alkeisohjaajina toimivat kokeneet ja koulutetut jousiampujat ja heidän apunaan on seuran omista nuorista jousiampujista koulutettuja alaikäisiä apuohjaajia.
5.1.2 Toimintamuodot
- Kokeiluvuorot 2 kertaa viikossa
- Alkeisvuoro kokeiluvuoron yhteydessä 2 kertaa viikossa
- Muksujen Ensinuolet-kurssi 10–13-vuotiaille sekä syyskaudella että kevätkaudella
- Ensinuolet-kurssit 1 sekä syyskaudella että kevätkaudella
5.2 Harrastajaohjaus
5.2.1 Roolit
Suunnittelusta vastaa seuran liikunnanohjaaja ja toteutuksesta vastaavat tarkkuuslajien VOK1&VOK2-koulutuksen suorittaneet ohjaajat ja valmentajat. Apunaan heillä on tarvittaessa muita apuohjaajia.
5.2.2 Toimintamuodot
- Lasten ja nuorten harrastajaryhmä Nuorten Jatkonuolet 1 kerran viikossa
- Aikuisten harrasteryhmä 1 kerran viikossa
- Jäsenten avoin ryhmä OTO-ohjaajien kanssa 1 kerran viikossa
u5.3 Valmennus
5.3.1 Roolit
Suunnittelusta vastaa seuran liikunnanohjaaja sekä seuran hallitus. Toteutuksesta vastaava tarkkuuslajien VOK1&VOK2-koulutuksen suorittaneet valmentajat sekä aluevalmentaja, mikäli mahdollista. Eri aselajien kanssa apua pyydetään myös seuran kilpa-ampujilta.
5.3.2 Toimintamuodot
- Valmennusryhmä lapsille ja nuorille 1 kerran viikossa
- Valmennusta pyritään saamaan aikuisille muodostamalla aselajeista omia ryhmiään, jotka kokoontuvat viikoittain itsenäisesti.
6. Harjoituksen suunnittelu
Kausisuunnitelma
Jousiammuntavuosi jakaantuu 2 osaan; ulkokausi ja sisäkausi. Ampuja voi halutessaan keskittyä joko jompaankumpaan tai kumpaankin.
Harjoituskaudet jakaantuvat niin, että syksyllä sisälle siirryttäessä on peruskuntokauden aika, silloin tehdään töitä kuntosalilla, peruskunnon kasvattamisessa ja taidon puolella suuret tekniikkamuutokset. Lajikestävyyttä tehdään myös SPT-harjoituksilla. Vuodenvaihteessa tekniikkamuutoksia ajetaan sisään esim. sisäkilpailujen kautta ja SPT-harjoitukset jatkuvat. Keväällä kuntosaliharjoituksia vähennetään, samoin SPT-harjoituksia, tekniikkamuutokset varmistetaan ja ammuntamääriä nostetaan.
Junioreiden tulisi pyrkiä jatkuvasti kasvattamaan nuolimääriä, vasta aikuisten luokkiin siirtyessä kannattaa suunnitella ylimenokausia ja kilpailuihin valmistavia kausia. Junioreille voi kauden yhteen pääkilpailuun suunnitella viimeiselle viikolle hieman kevennetyn harjoitusviikon. Syksyllä keskitytään lihaskuntoliikkeiden oppimiseen, jousivoimaan, paunojen kasvattamiseen harjoituslavoilla ja jousiammunnan perustekniikkaan. Kevääseen päin siirryttäessä nuolimääriä nostetaan ja ulkoharjoitukset aloitetaan heti, kun se on mahdollista, sillä kasvaessaan nuoren ammuntamatka pitenee ja siihen tottumiseen menee keväällä aikaa. Suurin muutos on siirryttäessä 30 metriltä 50 metriin 13 ikävuoden jälkeen.
Jousiampujan polku on kuvattu täällä: https://kihuenergia.kihu.fi/urapolku/julkinen_index.php?page=taulukko&laji=124
Viikkosuunnitelma
Riippuen ampujan tavoitteista, harjoituksia on viikossa yhdestä kerrasta eteenpäin. Tavoitteelliset nuoret ampujat aloittavat parilla kerralla viikossa kasvattaen harjoituskertoja 3–5 kertaan vähitellen voimien ja tekniikan kasvaessa. Aikuisten tavoitteellisessa harjoittelussa pitää määrän lisäksi muistaa seurata jousen jäykkyyttä, jottei vaaraksi tule äkillisen kovan harjoittelun aiheuttama rasitusvamma. Parempi on saada useampi lyhytkin harjoitus viikossa yhden pitkän harjoituksen sijaan.
Tärkeintä viikkosuunnitelmassa on vaihtelevuus, sekä määrissä että harjoitusmuodoissa.
Yksittäisen harjoituksen suunnitelma
Alkulämmittely (silmä-käsi-koordinaatio, tasapaino, liikkuvuus, lihaskunto, kuminauhajumppa)
Lajinomainen alkulämmittely jousella taustaan: variaatiot
Taito-osuus: tekniikkaharjoitus
Kilpailunomainen harjoitus: tulosammunta, jousiammuntaleikki, taitomerkin suoritus tai SPT
Loppuverryttely: taustaan ammunta, liikkuvuus, ryhmien oma piiri ja tekniikan kertaus
7. Kehityksen ja innostuksen seuranta
Seurassa on käytössä seuraavat urheilijan kehittymistä seuraavat mittarit ja testit.
Lajivoima: Yli 15-vuotiailla käytetään maajoukkueen SPT-testiä. (12 metristä, 122 cm tauluun 6 nuolen sarjoissa. Pidä 15 sekuntia, laukaise, 15 sekuntia aikaa laittaa nuoli jouseen, pidä taas 15 sekuntia ennen laukaisua. Sarjojen välissä 90 sekuntia nuolen hakuun. Kuinka monta saat ennen kuin a) et pysy pitovaiheessa niin että nuoli on pari milliä klikkerin alla vaan joudut purkamaan b) et pysty laukaisemaan c) nuoli tippuu hyllyltä koska täriset niin paljon tai et osu keltaiselle).
Alle 15-vuotiaat tekevät 5 s/ 2 s voimatestin.
Move-testeistä (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-mittaus) ylävartalon kohotus, etunojapunnerrus, olkapäiden liikkuvuus.
Tasapainotestinä maajoukkueen käyttämää yhdenjalanseisontaa, jossa polvi on nostettu ylös 90 asteen kulmaan ja silmät suljetaan. Käsien pitää olla vartalon vieressä. Mitataan sekuntimäärä, jonka ampuja pystyy seisomaan. Testi tehdään kummallakin jalalla.
Taitomerkkien suoritus on osa ryhmien toimintaa ja toimii samalla testinä opituista asioista.
Seuran kehitystä seurataan jäsenmäärän sekä hankittujen kilpalisenssien määrän kautta. Myös ohjatun toiminnan tuntimäärä sekä ohjaajien lukumäärä on hyvä indikaattori seurassa tapahtuvasta aktiivisuudesta.
8. Valmentajien työn ja osaamisen lisäämisen tukeminen
Valmentajien osaamista voidaan kehittää VOK-kurssien kautta tai esim. aluevalmentajan vierailuilla, liiton järjestämien valmentajavierailujen tai muiden kurssien kautta. Seuran liikunnanohjaaja tai hänen nimeämänsä valmentaja kurssittaa tarvittaessa valmentajia ja ohjaajia sekä tutoroi heidän kehitystään.
Valmentajien ja ohjaajien esimiehenä on seuran puheenjohtaja, vaikka seuran liikunnanohjaaja/vastuuvalmentaja vastaakin jokapäiväisestä työstä.
Valmentajat ja ohjaajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa. Ideana on jakaa osaamista valmentajien ja ohjaajien kesken, parantaa ja yhtenäistää seuran valmennuskäytäntöjä sekä auttaa ohjaajia ja valmentajia mahdollisissa pulmissa.
Seuran hallitus päättää vuosittain palkitseeko se ohjaajia ja valmentajiaan maksamalla näille seuraavan VOK-kurssin.
9. Valmentajan rooli kilpailutoiminnassa
Jousiammunta on tarkkuuslaji, jota vanhemmat eivät liialti ymmärrä ainakaan harrastuksen alkuvaiheessa. Tällöin valmentajan mukanaolo kilpailuissa on erittäin tärkeää. Valmentaja pyrkii saamaan lapselle toisen vanhemmista mukaan mutta se ei aina ole mahdollista varsinkaan suurissa perheissä. Vaikka heti Nuorten Jatkonuolet -kurssin aikana vanhemmille järjestetään jousen viritys – ja huoltopäivä, on valmentajalla alussa vastuu myös nuoren välineiden virityksestä ja kunnossapidosta. Tämä pyritään siirtämään vanhemmalle heti, kun se on mahdollista.
Lasta ja nuorta innostetaan ja rohkaistaan kilpailemaan jo Muksujen Ensinuolista lähtien, sillä se pitää nuoren jousiammunnan parissa pidempään kuin pelkkä harrastaminen. Mikäli lapsi ei halua kilpailla, luodaan hänelle muita tavoitteita, jotka ovat mieluisia. Kilpailemista voi harjoitella Pääkaupunkiseudun Junnusarjan osakilpailuissa sekä Junnudivarissa, joissa kilpailemisen säännöt opetetaan vähitellen eikä lisenssiä tarvita. Nuori pyritään saamaan ensin omassa hallissa pidettäviin virallisiin kilpailuihin, kunhan nuori on valmentajansa mielestä siihen valmis. Nuoren jousiampujan tekniikan ei tarvitse olla täydellinen, jotta hän voi osallistua kilpailuihin, mutta hänen pitää näyttää jaksavansa viedä pitkä kilpailu loppuun asti. Tämän valmentaja näkee harjoituksissa. Nuoren jousiampujan päätavoite on nuorten SM-kisat ja tämän jälkeen mahdollisesti Pohjoismaiset Mestaruuskisat (NUM).
Lapselle ja nuorelle selitetään harjoituksissa, mitä seura virallinen edustuspaita tarkoittaa; silloin kun edustetaan seuraa, kunnioitetaan sääntöjä ja toimitaan kohteliaasti muiden kilpailijoiden, valmentajien ja toimitsijoiden kanssa.
Valmentaja tekee kilpailuissa lämmittelyn nuorten jousiampujiensa kanssa, mikäli näkee sen tarpeelliseksi tai kilpailijat sitä pyytävät. Valmentajan on myös hyvä seurata nuorten syömistä kilpailun aikana, sillä se unohtuu monelta päivän aikana.
Aikuista harrastajaa rohkaistaan osallistumaan Divarin osakilpailuihin, jotka valmistavat ampujia kilpailemaan. Näin myös seura saisi täydet osallistujat jokaiseen sarjaan. Tästä seuraava askel on luonnollisesti omassa hallissa järjestettävä virallinen kilpailu. Kisoissa on usein mukana useampikin valmentaja, joiden puoleen kilpailija voi halutessaan kääntyä.
Valmentaja sopii jokaisen valmennettavansa kanssa, miten ampuja haluaa toimia pudotuskilpailun aikana, tarvitseeko valmentajaa lähelleen sanomaan osumia tai tsemppaamaan.
Hyvää valmennuskulttuuria on kysyä jokaiselta valmennettavalta seuraavien harjoitusten alussa, miten kilpailu meni kokonaisuudessaan. Vanhemmat ampujat kannattaa tutustuttaa analyysilomakkeeseen, joka löytyy SJALin sivuilta: https://www.sjal.fi/seuroille/valmennustoiminta/dokumentit-ja-resurssit/